Strateginen ajattelu kuuluu kaikille

Titteli ja korkea asema hierarkiassa eivät automaattisesti tee ihmisestä strategista ajattelijaa. Strateginen ajattelu on perinteisesti ajateltu kuuluvan johdolle, missä johto ajattelee ja visioi ja henkilöstö toteuttaa. Tällä ajattelumallilla on perinteet teollisen aikakauden johtamisopeissa ja kulttuurissa. Emme kuitenkaan elä enää teollista aikakautta. Olemme siirtyneet digitaaliselle aikakaudelle, eivätkä vanhat ajattelu- ja toimintamallit enää päde. Elämme hypermuutoksen aikaa. Hypermuutos tuo mukanaan useita muutoksia samanaikaisesti, missä muutos on erilaista kuin ennen ja se on jatkuvaa. Maailma on niin kompleksinen ettei kenelläkään yksittäisellä ihmisellä tai johtoryhmällä löydy vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kilpailukyvyn tekijät muuttuvat jatkuvasti dynaamisessa toimintaympäristössä. Strategista ajattelua tarvitaan, jotta ymmärrämme näiden tekijöiden dynamiikkaa ja pystymme myös luomaan näkemystä, miten yritys menestyy tulevaisuudesssa muutosvoimien pyörteissä. Strateginen ajattelu ei ole vain harvojen yksinoikeus, vaan sitä tarvitaan läpi organisaation.

Strateginen ajattelija liikkuu eri ulottuvuuksissa

Mitä strateginen ajattelu oikein on? Onko se sitä, että tekee talousluvuista erilaisia analyyseja ja ennustaa niiden pohjalta tulevaisuutta? Ei. Onko se sitä, että osaa käyttää erilaisia strategiamalleja ja fasilitoida strategia työpajoja? Ei. Erilaisia sisäisiä ja ulkoisia analyysejä kyllä tehdään strategiaprosessin yhteydessä ja strategiaprosessin läpiviennissä käytetään hyödyksi erilaisia työkaluja ja osallistetaan sidosryhmiä. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain osa metodien, työkalujen ja prosessien kirjoa, eivät vielä strategista ajattelua. Strateginen ajattelu on kykyä ajatella ja liikkua eri ulottuvuuksissa, vaihtaa katsantokantaa lennosta sekä reflektoida ja oppia asioita niin yksilönä kuin ryhmässä. Strategiseen ajatteluun kuuluu myös olennaisena osana mielikuvitus, ts. luovuus ja kyky kuvitella jotain, mitä ei vielä ole olemassa. Näkymättömästä tehdään näkyvää, herättämällä se henkiin erilaisten käsitteellisten mallien eli konseptien avulla.

Ajassa hyppiminen: Tulevaisuus - nykyisyys - menneisyys

Strateginen ajattelu nähdään yleisesti kykynä siirtää katse pois päivän polttavista operatiivisista haasteista ja suunnata katse kauaskin tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen katsomista kutsutaan myös visioinniksi ja siinä olennaista on kyky kuvitella asioita, mitä ei vielä ole tapahtunut. Kuvittelu voi tarkoittaa koko organisaation erilaisia tulevaisuuksia tai esimerkiksi uusia innovatiivisia ratkaisuja. Konteksti ja abstraktion taso voi vaihdella, vain mielikuvitus on rajana. Visiointi ei koske pelkästään organisaation kontekstia, vaan jokainen voi myös kuvitella itselleen oman elämän erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tulevaisuusorientoituneisuuden lisäksi, strateginen ajattelija ymmärtää myös, miten nykyhetkeen on päästy. Mitä menneisyydessä on tapahtunut ja mitä sieltä on voitu oppia. Strateginen ajattelija liikkuu eri aikaulottuvuuksien välillä sujuvasti peilaten menneisyyden kokemuksia, nykyhetkeen ja tulevaisuuden visioihin, mutta myös toisinpäin lähtien tulevaisuuden kuvista takaisin nykyhetkeen.

Abstraktiotason vaihtaminen: Helikopterinäkymistä konkretiaan

Onko katseesi pienen pienissä kukan terälehden yksityiskohdissa vai seisotko vuoren huipulla ja katsot alla levittäytyvää maisemaa? Strategisen ajattelun yksi ulottuvuus on kyky vaihtaa abstraktion tasoa katsomalla joko isoa kuvaa, laajoja kokonaisuuksia tai siirtymällä konkretian tasolle käytännön toimenpiteisiin ja yksityiskohtiin. Yksittäisten palapelien palojen lisäksi, on tärkeää hahmottaa myös, mikä itse palapeli on kuin myös, miten jokainen palapelin palanen yhteen sovitetaan. Kokenut strateginen ajattelija pystyy liikkumaan vertikaalisesti eri abstraktiotasojen välillä ja ymmärtämään myös mitä laajojen kokonaisuuksien ja tulevaisuuden visioiden toteuttaminen käytännössä vaatii. Tämä kyky nähdä sekä iso kuva että käytännön toiminta on olennaista johtajuudessa. Johtajuus vaatii siis paitsi visionäärisyyttä ja suurten linjojen hahmottamista, myös kykyä sukeltaa yksityiskohtiin ja ymmärtää niiden merkitys suuremmassa kuvassa.

Laajakatseisuus: Näkeminen sivuille

Toimialarajat hämärtyvät entisestään ja kilpailijat eivät välttämättä tulekaan enää perinteisesti ajateltuna oman toimialan sisältä. Asiakkaat eivät myöskään enää vertaa kokemuksiaan tietyn toimialan sisällä oleviin toimijoihin, vaan kokemuksia verrataan maailmanluokan tekijöihin, jotka ovat panostaneet asiakaskokemukseen. On siis tärkeää pystyä ottamaan laput silmiltä ja nähdä, mitä ympärillä tapahtuu. Tämä laajakatseisuus ja kyky nähdä oman toimialan ulkopuolelle on nykypäivän johtajuuden kulmakiviä. Se, joka pysyy ainoastaan oman toimialansa kuplassa, saattaa jäädä paitsioon innovaatioista, uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja asiakastarpeista. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka katsovat rohkeasti yli rajojen, inspiroituvat erilaisista lähestymistavoista ja tuovat parhaat käytännöt omaan liiketoimintaansa.

Jokainen voi kehittää strategista ajatteluaan

Strategiseksi ajattelijaksi ei synnytä, vaan sellaiseksi kehitytään kokemusten, reflektoinnin, poisoppimisen ja oppimisen seurauksena. Teknologia mahdollistaa jo nyt sellaista, mitä ihmismieli ei vielä kykene kuvittelemaan. Tarvitsemme enemmän strategista, näkemyksellistä ajattelua ja luovuutta kuvitella epätavanomaisia asioita, jotta voimme täysimääräisesti hyödyntää teknologian tuomat uudet mahdollisuudet.

Sen sijaan, että strateginen ajattelu rajattaisiin organisaatiossa vain tietyille ja harvoille, on elintärkeää kehittää koko organisation kykyä ajatella strategisesti. Strategista ajattelua voidaan hyödyntää jokaisen arjessa. Yksilöt, heidän asenteet ja ajattelumallit muodostavat organisaation ja vaikuttavat suoraan organisaation kykyyn uudistua ja vastata tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja uhkiin. Opimme toisiltamme, mitä enemmän voimme jakaa hiljaista tietoa ja oppia yhdessä, sen resilientimpi myös organisaatiosta tulee. Jatkuva oppiminen ja uteliaisuus ovat ratkaisevassa asemassa muuttuvassa maailmassa, ja ne, jotka omaksuvat tämän ajattelutavan, ovat askeleen edellä muita.

Jos olet kiinnostunut kehittämään omaa strategista ajatteluasi ja saamaan konkreettisia työkaluja viemään oppimaasi arkeen, tutustu uuteen Future proof leader -verkkovalmennukseemme. Valmennus on suunnattu kaikille digiajan muutoksentekijöille ja tulevaisuuden johtajille, jotka haluavat kehittää omaa johtajuuttaan. Johtajuus ei ole riippuvainen roolista ja asemasta, vaan johtajuudessa on enemmänkin kyse asenteesta, ajattelu- ja toimintamalleista.

Jenni Saarenpää

Jenni on yrittäjä, strategi, innovoija ja vuokrajohtaja, jolla on yli 19 vuoden kokemus digiajan liiketoiminnasta. Jenni on auttanut niin strategioiden luonnissa ja täytäntöönpanossa, innovoinnissa ja muutoksen johtamisessa. Koulutukseltaan Jenni on sekä filosofian maisteri, pääaineena tietojenkäsittelytiede että medianomi, pääaineena kuvallinen viestintä.

Previous
Previous

Tulevaisuustietoisuus kestävän liiketoiminnan ajurina

Next
Next

Johda tulevaisuuttasi vahvistamalla tulevaisuuden johtajuuttasi